Sauna Open Air Metal Festival
10.-12.6.2010, Tampere
Tampereen Eteläpuistossa järjestetty perinteinen metallikansan kokoontuminen juhlittiin tänä vuonna pääosin sateisissa ja erittäin tuulisissa oloissa. Parhaimmat löylyt vihdottiin perjantaina kun aurinkoinen sää ja Amerikan ihme Kiss houkuttelivat festivaalialueelle yli 10 000 katsojaa. Järjestelyt toimivat allekirjoittaneen näkökulmasta hyvin vaikka etenkin torstaina pitkät jonot aiheuttivat närää festivaaliyleisön keskuudessa. Sauna ei tänä vuonna tahtonut kunnolla lämmetä mutta tunnelmaa lauteilla silti riitti.
Torstai 10.6.2010
Tämänkertaisen Sauna Open Airin hengen mukaisesti päälavan ensimmäinen bändi oli suomalainen
69 Eyes. Järjestäjät halusivat tänä vuonna torstaita lukuun ottamatta antaa tilaa kotimaisille ja myös ulkomaisille yhtyeille, jotka heidän mielestään ansaitsivat paikan päälavalla. Kyseiset yhtyeet eivät ehkä täytä supertähden statusta mutta saavat paikalle saapuneet ihmiset rokkaamaan. Näin teki heti alkuun myös 69 Eyes, jonka tarttuvat goottirock- kappaleet laulattivat paikalle saapunutta yleisöä.
Perfect skin,
Never say die,
Dance d’amour,
Devils ja
Lost boys, tässä muutama poiminta yhtyeen settilistasta.
Pikkulavan ensimmäinen esiintyjä oli joensuulaislähtöinen
Insomnium. Ensimmäistä kertaa Tampereen Eteläpuistossa esiintyneen yhtyeen musiikki on kolahtanut minulle aina levyltä keikkatilannetta paremmin. Näin kävi tälläkin kertaa. Melodinen death metal maustettuna progressiivisuudella ja suomalaisella melankolialla alkaa pitemmän päälle puuduttaa vaikka bändin soitto ja solisti
Niilo Seväsen murina komeaa kuultavaa onkin.
Päälavalla siirryttiin seuraavan esiintyjän mukana aivan toisiin tunnelmiin. Parodinen glam metal –yhtye
Steel Panther tunnettiin ennen nimellä
Metal Shop ja sillä on ollut pisimpään jatkunut heavy metal show Sunset Stripillä. Bändi esittää lavalla kasarihittejä sekä covereina että parodisina versioina. Biisien välissä bändin jäsenet riitelevät keskenään ja laukovat toinen toistaan hauskempia välispiikkejä. Kitaristi
Satchel:
”Anyone know the word fuck?” Basisti
Lexxi Foxxx:
”Anyone know the word vagina?”
Etukäteen kieltämättä hieman epäilyttänyt Steel Panther voitti puolelleen mitä pidemmälle bändin showta tuli seuranneeksi. Orkesteri toi tällekin festarille paljon kaivattua huumoria ja komiikkaa. Hevimieskin voi hymyillä. Yhtyeen kappaleiden nimet puhuvat omasta puolestaan siitä mistä tässä touhussa on kysymys.
Party all day (fuck all night),
Turn out the lights,
Death to all but metal. Encorena kuultiin komea versio
Guns n’Rosesin klassikosta
Paradise city. Näin siksi koska kaikki omat hyvät kappaleet oli jo siinä vaiheessa soitettu.
Yhden maailman parhaan tv-sarjan henkilögalleriasta nimensä napannut norjalainen
Audrey Horne sai varmasti uusia ystäviä Tampereelta. Sen verran mureasti ja groovaten yhtyeen hard rock pikkulavalla soi. Solisti
Torkjell Röd osoittautui karismaattiseksi, tatuoiduksi keulakuvaksi, joka poseerasi antaumuksella kuvaajille. Yhtyeen setti oli napakka kokonaisuus, joka pysyi hyvin kasassa koko ajan. Tässäpä oli taas yksi tutustumisen arvoinen yhtye.
Perjantain ja koko festivaalin ehdoton pääesiintyjä oli hyvissä ajoin päälavalle noussut
Kiss. Etukäteen pieniä epäilyksiä ajankohtansa ja paikkansa puolesta herättänyt, allekirjoittaneen kaikkien aikojen kolmas, Kiss –keikka osoittautui kaikkea muuta kuin pettymykseksi. Tietyt asiat lavalla tulevat itsestäänselvyyksinä bändiä seuranneelle mutta aina vain ne näyttävät kaikkine kliseineen yhtä hienoilta. Pakko kyllä myöntää, ettei
Paul Stanleyn ääni ole enää parhaassa iskussaan. Onneksi apua löytyy yleisöltä ja bändin muilta jäseniltä. Koko muu show sujuukin sitten vanhaan hyvään malliin.
Viime vuoden lopulla Kiss julkaisi uuden levyn, joka sisälsi nipun tarttuvia kappaleita. Näitä on nyt otettu valikoiden settiin mukaan.
Modern day delilah toimi erinomaisena avauksena tempaisten koko Eteläpuiston tuhatpäisen yleisön välittömästi mukaansa. Pyrot kuumensivat räjähdysten kera tunnelmaa mutta kokonaisuutena tehosteita käytettiin sopivasti keikan aikana.
Eric Singerin rumpusetin takana oli iso screeni ja lavan sivuilla useita laatikkomaisia pienempiä. Valtava Kiss –logo välkkyi Singerin korokkeen edessä.
Klassikkomateriaalista
Deuce kulki mallikkaasti. Yleisöä laulatettiin oikein kunnolla illan ensimmäisen maskittoman aikakauden biisin aikana.
Crazy crazy nights kuulosti yllättävän toimivalta yleisön avustuksella. Shock me huipentui Singerin ja
Tommy Thayerin sooloiluun. Thayer ampui kitarastaan raketteja ja Singerin rumpusetti kohosi korkeuksiin. Nämä ovat tuttuja mutta viihdyttäviä temppuja kaikille Kissistä kiinnostuneille. Myös uusia jekkuja nähtiin. Rumpali Singer ampui singolla valorakenteisiin kuten
Lordin basisti
Ox konsanaan. Kuka ottikaan niitä vaikutteita ja keneltä?
Kiss tiivisti tahtia keikan loppua kohden eikä Stanleykaan enää lörpötellyt turhia yleisön kanssa. Encoressa Paul pyysi yleisöä huutamaan nimeään ja hän tulisi heidän luokseen. Yleisö teki työtä käskettyä. Kohta Stanley liitelikin vaijerilla ”yleisön sekaan” pikkulavalle ja yhtye esitti
I was made for lovin’ youn. Tätä ennen, encoren aluksi, oli kuultu Singerin komea tulkinta alkuperäisen rumpalin
Peter Crissin megahitistä
Beth. Sen jälkeen bändi soitti vielä toisen hitin maskittomalta aikakaudelta, nimittäin
Lick it upin.
Ilta huipentui totutusti
Rock and roll all niteeen. Kiss todisti olevansa pienestä ikääntymisestä huolimatta vielä voimissaan. Bändin toivoo tietysti jatkavan vielä pitkään, sen verran toimivaa viihdettä tämä on. Hyviä kappaleita ei toki pidä unohtaa. Tampereen keikka ei ollut paras Kissiltä näkemäni mutta se oli kyllä paras tänä vuonna näkemäni show. Tampere wanted the best, Tampere got the best!
Kissin settilista: Modern day delilah/Cold gin/Let me go, rock’n’roll/Firehouse/Say yeah/Deuce/Crazy crazy nights/Calling Dr. Love/Shock me (Thayer/Singer solo)/I’m an animal/100 000 years/I love it loud/Love gun/Black diamond (pätkä Led Zeppelinin Whole lotta lovesta)/Detroit rock city//Beth/Lick it up (pätkä The Whon Won’t get fooled againista)/Shout it out loud/I was made for lovin’ you/God gave rock’n’roll to you (Argent cover)/Rock and roll all nite
Teksti ja kuvat: Petri Kipinä