Provinssirock - Lauantai 16.6.2012



Provinssirockin lauantai saatiin viettää hieman perjantaita epävakaammassa säässä. Yleisömäärä nousi hieman perjantaista ollen reilut 20 000 juhlijaa.

Lauantain läpikäynnin aloittaa J.A.Kaunisto:

Chisun lauantainen Provinssin keikka oli hyvä esimerkki kotimaisten naisartistien tämä päivän korkeasta tasosta. Chisu otti vaivatta iso lavan ja yleisön kämmenelleen - ilman sirkustemppuja tai pommikeskitystä. Nuorelle artistille on kertynyt useamman albumin myötä reilusti radiosoittohittejä, joten iskusiivuja ei ollut syytä säästää setin loppuun. Provinssirockin etulavan yleisömeri muuttui karaokea laulavaksi massaksi keikan edetessä ja Chisun tyylikkään viileää esiintymistä oli ilo seurata.


Chisu

Paria astetta reippaampaa menoa oli tarjolla kahden Jenkkiorkesterin toimesta. Hardcorepunkin jonkinlaiseksi all superkokoonpanoksi nostettu OFF! esitti Provinssin Saarilavalla mutkattoman ja suoraviivaisen hardcoretuokion. Viisut pysyivät lyhyinä ja yleisö viritteli massiivista "pittiä" jo ensimmäisten siivujen kohdalla. Seuraavana päälavalla möykännyt Rise Against luotti selkeästi siistitympään ulosantiin mutta innostunut yleisö äänesti yhteislaulullaan Rise Againstin astetta korkeammalle kuin OFF.


OFF!


Rise Against


Rise Against


Rise Against


Billy Talent


Billy Talent

Kuten yleensä Amerikan rähinäorkesterien suhteen, Rise Againstin esiintyminen oli korostetun ylienergistä ja vauhdikasta. Bändin jäsenet eivät rumpalia lukuunottamatta montaa hetkeä patsastelleen samalla paikalla/naamalla, vaan energiaa tuhlattiin surutta hyppimiseen ja juoksemiseen. Melkoiseen voimisteluhetkeen intoutui bändin kitaristi, joka tuntui viettävän vähintään 15 prosenttia keikka-ajasta ilmassa...musiikillisesti Rise Againstin turvalliset kertosäkeet tekivät tuhoisaa jälkeä fanikansan sydämissä mutta OFF! tarjosi yksinkertaisen rehellistä ja suoraviivaista hc-punkkia ilman ylimääräisiä koristeita.

Jatkoa seuraa Tomi Asuintuvan toimesta:
Lauantaina päälavan avasivat vakiokiinnitys Apulanta ja suurta suosiota nauttiva Chisu. Varsinaisen potkun iltaan tarjosi heidän jälkeensä esiintynyt Rise Against, jonka laulaja Tim McIlrath muistutti, ettei rock ole aina haudan vakava asia. Leppoisasti esiintynyt laulaja muutti lavan olohuoneekseen keskeyttämällä mm. biisin vain vitsailemalla akustisen kitaransa soundista. Vilpittömällä tyylillään hän veti yleisön mukaan hyväntuulisuuteensa. Kun bändin energiseen soittoon yhdistetään vielä kasa melodisia hyviä biisejä, ei resepti pettänyt myöskään Provinssirockissa.

Energiaa riitti myös Rumba-teltassa kiemurrelleella virolaisella Iiriksellä, jonka pikkutyttömäinen esiintyminen yhdistettynä persoonalliseen ääneen toi mieleen nuoren Björkin. Biisimateriaali ei ole vielä aivan valmista suurten lavojen täyttämiseen, mutta hyvällä tiellä nuorukainen on.


Iiris

Saarilavalla koettiin monien kiihkeästi odottama paluu, kun Kyuss Lives -nimen ottanut stoner legenda Kyuss otti lavan haltuun jämäkän ilmeettömällä tavalla. Bändiä ei voi kiitellä yleisön kosiskelusta, sillä pidempien riffivyörytysten aikana laulaja John Garcia poistui lavalta tai oli usein selkä yleisöön päin kuin Jim Morrison konsanaan. Silti bändin päälle vyöryvä soundi imaisi mukaansa. Keikan ainoaksi kauneusvirheeksi jäi lopulta se ennaltakin tiedossa oleva asia, että lavalla oli todellisuudessa vain puolet legendaarisesta Kyussista. Peräkkäin soitettuja Thumbia ja Green Machinea kuunnellessa tätä ei kuitenkaan muistanut.


Kyuss Lives!

Lauantain erikoisuus oli Provinssin sisällä koettu Renegade-tapahtuma. Mestan partio kävi katsastamassa YleX-teltassa Renegade-lavan toimivuuden brittiläisen Modestepin ja hollantilaisen Noisian aikana. Molempia esiintymisiä vahvistettiin voimakkaan visuaalisilla taustascreeneillä. Noisian aikana lavalla oli myös värikkäiden keppien kanssa taituroineita tanssijoita. Rytmikäs elektroninen jytke sai teltan puolilleen väkeä. Mihinkään Pendulumin kaltaiseen hurmostilaan kumpikaan bändeistä ei yltänyt, mutta oivallisesti Renegade-lava näytti löytäneen paikkansa. Pendulum oli myös tänä vuonna Provinssirockissa DJ setillä mukana. Kuuleman mukaan ryhmä houkutteli telttaan päivän suurimman yleisömäärän.



Aiemminkin Provinssirockissa vieraillut Billy Talent oli Päälavan toiseksi viimein esiintyjä. Ensimmäinen Provinssin vierailu kirvoitti aikoinaan allekirjoittaneessa tylyhköä tekstiä. Billy Talent mallia 2012 upposi jo paljon paremmin. Bändi on viime aikoina vähentänyt vauhtia melodisuuden tieltä, ja Billy Talentilla alkaa olla nippu erinomaisia biisejä esiintymisensä tueksi. Yleisöä Päälavalle olisi mahtunut enemmänkin, mutta kokonaisuutena bändi veti onnistuneen keikan.

Jonkinlaisesta kotikenttäedusta nauttiva Sara veti Rumba-teltan täyteen väkeä aloittaessaan omaa urakkaansa. Bändin tunnelmallinen setti keskittyi pääasiassa uuden albumin biiseihin. Mukaan mahdutettiin kaksi instrumentaalia ja päätettiin Vielä Muodostan Varjoni ja Rauhan Aika kaksikkoon. Keikka osoitti, kuinka paljon Sara on muuttanut muotoaan. Bändille ominainen tunnelma oli tallella, mutta räyhäävyyden tilalle on tullut rauhoittavaa seesteistä voimaa.


Sara

Saran aikana Provinssirock sai viikonlopun ensimmäisen kunnollisen vesivaippansa. Oman shownsa Päälavalla oli saanut käyntiin juuri uuden albuminsa julkaissut PMMP, joka tuntuu olevan koko kansan suosikki. Bändin
biiseissä on riittävästi syvyyttä kelvatakseen indie-popparille ja riittävästi tarttumapintaa, että myös perusnenänkaivaja voi löytää oman kolonsa. Pintakiillottamaton vauhtikaksikko Paula ja Mira tarjoavat kokonaisuuden paketissa, mikä toimii myös lavalla. Näin oli myös Provinssissa. Bändin show veti vertoja Nightwishille ja peräperään tarjoilluilla hiteillä PMMP taivutti runsaslukuisen yleisön vaivatta hyppysiinsä. Onnistunutta keikkaa varjosti vain loppua kohti yltynyt sade, mikä karkotti osan yleisöstä teltan suojaan.

Rumba-teltan viimeinen bändi French Films sai varmasti hieman vetoapua omaan osuuteensa sateelta. Runsaasti keikkaillut bändi oli toimiva pastissi joydivisionpoppia. Omaperäisyyspisteitä ei vielä täältä ropise, mutta perusasiat eli hyvät biisit, hyvä laulaja ja toimiva bändi ovat kunnossa.

Teksti Tomi Asuintupa, J.A.Kaunisto
Foto; J.A.Kaunisto



Tomi Asuintupa