Korson Ankkarockia voi pitää Ruisrockin pikkuveljenä. Esiintyjälistassa on yhtäläisyyksiä, kotimaan kärkibändejä ja Ruotsi-rockin suuruuksia. Onneksi Ankkaan mahtui myös pari mielenkiintoista tulokasta ja mustaa hevosia.

Juliette tunnetaan vielä paremmin elokuvistaan..

Ankkarockin potkaisi viimeistään käyntiin ensimmäinen ulkomaalaisesiintyjä Juliette & The Licks. Näyttelijänä julkisuuteen nousseen Juliette Lewisin ura muusikkona on lupaavassa nosteessa. Neitokaisen rouhea lauluääni sopii energiseen rock-musiikkiin kuin nenä päähän ja biiseissäkin on potkua keskivertoa enemmän. Ankkarockissa Juliette & The Licks vetäisi perusvarman keikan, mikä oli kiitettävä teko, sillä olihan bändi esiintynyt myöhään edellisenä iltana Tavastian lavalla. Juliette & The Licksin musiikki sopii varmasti paremmin rock-klubille kuin festarien päälavalle, sillä Julietten konttaaminen ja pyöriminen suurikokoisella lavalla auringonpaisteessa näytti ajoittain kiusallisen koomiselta. Bändillä on kuitenkin kaikki edellytykset ansaita mainetta muutenkin kuin näyttelijän sivuprojektina.

Brittiläinen yli 35-vuotisen uran tehnyt Uriah Heep ei ole yhden vaan kahden hitin vanki. Lady In Blackin ja Easy Livingin tuntevat kaikki ja niitä saatiin odottaa encoreen asti. Viisi-kuusikymppiset rokkarit kirmasivat kiitettävästi (positiivisessa mielessä) Spinal Tapilta tuoksuvalla keikallaan.

The Posies osaa rokata.

Maailmanlaajuista marginaalisuosiota nauttiva The Posies toi piristävän lisän ohjelmistoon, ja olihan veteraanibändin edellisestä Suomen-vierailusta ehtinyt vierähtää pidempi tovi. Ken Stringfellowin luotsaama ryhmä on tehnyt komean paluun, josta osoituksena onnistuneen Ankka-keikan lisäksi hieno uutuuslevy Every Kind of Light.

Lontoolainen Uriah Heepin Bernie Shaw vaikutti herrasmieheltä.

The Posiesta oli diggailemassa myös Uriah Heepin vokalisti Bernie Shaw. No Bernie, mikä on meininki?

- Kiitos kysymästä. Ihan hyvä. Nämä festivaalit vaikuttavat hyvin järjestetyiltä ja yleisökin oli puolellamme, 49-vuotias rokkari myhäili.

Miten elämä muuten pyyhkii?

- Todella hyvin. Jos mennään henkilökohtaisuuksiin, niin on tunnustettava, että menin hiljattain naimisiin. Ensimmäistä kertaa! Vähän kiireistä tämä elämä on kun teemme noin 130 keikkaa vuodessa, mutta ei valittamista.

Milloin tulette seuraavan kerran Suomeen?

- Näillä näkymin jo loppuvuodesta. Mehän käymme täällä usein, heh, toivottavasti emme kyllästytä teitä.

The Posiesin aikana käynnisti keikkansa helsinkiläistynyt torniolaisyhtye CMX. Äänitysstudiossa kesän huhkinut yhtye runttasi kehiin vanhempia kappaleitaan, joka tietenkin ilahdutti vanhan koulukunnan faneja. Ruotsalaisväriä tarjosivat illan suussa The Soundtrack Of Our Lives ja The Hellacopters. Bändit ovat jo niin tuttuja vieraita maassamme, että niitä pitää lähes meikäläisinä. Jos täytyy valita, niin pidemmän korren veti Hellacopters, jonka jylhä stadionrock sopii Puistolavalle intiimiä tunnelmaa lietsovaa TSOOLia paremmin.



Suomi pesi kilpakumppaninsa viikonlopun Neste-rallissa ja samoin kävi myös Ankan rokkirallissa: Päivän suosituin esiintyjä oli The Rasmus. Yhtyeen lavavire oli keikkatauosta huolimatta positiivinen, ja paranee pian alkavalla Suomen-kiertueella. Yleisö tarjottiin maistiaisia 12.9. ilmestyvältä Hide From The Sun -levyltä.

Brittirokkia ja metallin jytkettä

Päätöspäivää uhanneet pilvet väistyivät puolilta päivin ja näin sunnuntai rokattiin lähes helteisessä säässä. Suomirockia tarjosivat alkupäivästä Jonna Tervomaa ja Zen Cafe, joista jälkimmäinen soitti erittäin energisen keikan. Zenkkarit lämmittivän kansan rocklavalle viiden maissa astelleelle Kotiteollisuudelle. Jouni Hynynen jatkoi keikalla suomimetallistien kesäistä perinnettä osoittamalla yleisön seasta Viikate-rumpali Simeonin, ja kuulutti, että "siellä on nimikirjoituksia jaossa kaikille halukkaille". Keikan jälkeen Kotiteollisuus näytti parille median edustajalle uunituoreen Kaihola –videon. Kari Hietalahden tähdittämä pätkä on ehkäpä hauskin koskaan tehty suomalainen musiikkivideo. Oulun musiikkivideofestivaaleilla kannattaa olla kuulolla, sillä ronskia pätkää tuskin nähdään Levyraadissa.

Nightwishin Emppu piti vauhtia yllä.

Loppuilta vietettiin raskaan rockin merkeissä. Apocalyptican sellohevi antoi lähtöpotkun illalle ja koko festivaali huipentui Nightwishin upeaan keikkaan. Välissä esiintyi brittirockin uusi aatelinen, Franz Ferdinand, jonka terävät ja tanssittavatkin rock-biitit liikuttivat kiitettävästi kansaa ja kuultiinpa keikalla pari täysin uuttakin raitaa.

Ankkarockia voi pitää onnistuneena festivaalina. Alueelle tehdyt muutokset tekivät juhlasta mukavan väljän ja viihtyisän. Kaksipäiväisen kekkerin kävijämääräksi järjestäjät ilmoittivat ennätysyleisön, 31 000. Illan päätteeksi taivaalla nähtiin ilotulitus.

Teksti: Jouni Hirn ja Kimmo Kuokka
Kuvat: Jouni Hirn, Maria Järvenpää ja Lehtikuva

Onko hän itse Ankka?

Zen-miehet: Kari Nylander ja savun seassa Samuli Putro.

Kotiteollisuuden Jari Sinkkosen työpaikalta on tälläiset näkymät.

Skottien rockkukot, Franz Ferdinand.

Teppokin oli menossa mukana.

Mesta.net paljastaa Kotiteollisuuden kitarasoundin salaisuuden. Kun tämän laitteen kytkee Hynysen kitaraan syntyy murean ärheä KT-soundi.