Ville Leinosen ensimmäinen kokoelmalevy on tosiasia. Tuplajulkaisu nimeltä Jalokivikokoelma 1999–2006 koostuu Leinosen ja hänen Valumo-yhtyeensä tuotannosta. Ykköslevyllä soivat suosituimmat kappaleet ja kakkoslevy tarjoilee harvinaisuuksia kuten kuusi liveraitaa. Ville Leinosen kertaa seuraavassa menneitä ja miettii hieman tuleviakin.



Kerropa heti aluksi viime aikojen kuulumiset? Kuulemma olet lähdössä matkoille.

- Hei vaan. Oon tässä elänyt hiljakseen länsirannikolla ja pohdiskellut uusia kuvioita. Lähden kiertueelle Fonal-porukan kanssa. Kaksi ja puoli viikkoa ympäriinsä Englantia, Espanjaa ja keski-Eurooppaa. Soitan Es-yhtyeessä casiota. On aika rentoa kun ei tarvitse päällepäsmäröidä ja pääsee pakoon kokoelman julkaisua.

22.3. julkaistava tuplalevy Jalokivikokoelma ilmestyy neljän Valumo-albumin ja yhden soolokiekon jälkeen. Kun mietit tähänastista uraasi, niin millaisia asioita nousee päällimmäisenä mieleesi?

- Juuri nyt tuntuu, että ne seitsemän vuotta Valumoa keikoilla, studioissa ja ties missä ovat kaukaisia ja epätodellisia muistoja vaan. Ensimmäisenä mieleen nousevat aikamoinen kirjo erilaisia keikkoja... angstiset Savonlinnavuodet ysikytluvun lopussa, Tampereen Yo-talon vappubrunssit, eka Provinssireissu kaikkine edesottamuksineen, Agentsien laulusolistina telkkarissa, Rantasipi-ketjussa tapahtuneet valumokeikat, joilta ikääntynyt yleisö lähti itkien karkuun, Virsirock Senaatintorilla, josta saatiin kultapainatetut nimikkovirsikirjat mieheen, Unilehto-yhtyeen valloitusreissu Tukholmaan, lukemattomat duokeikat Tuomaksen kanssa kyläjuhlissa ja häissä, nihkeät tv-haastattelut typerissä meno ja meininki-ohjelmissa, kaikki ne keikat, joille saapui kaksi maksanutta yleisön edustajaa, koko viime kesä ja varsinkin Tangomarkkinat. Nuo nyt tulee ihan ekana mieleen.

Miten säveltämisesi ja sanoittamisesi on muuttunut vuosien mittaan?

- Alkuaikoina biisien kirjoitus sujui niin viattomasti ja helposti. Nykyään siitä on tullut hankalaa kun on noita defenssejä päässyt kerääntymään. Pyrin kasvamaan niiden yli, mutta helppoa se ei ole.

Kadutko mitään tekemää tai julkaisemaasi asiaa?

- Kadun, niinkuin inhimillinen ihminen katuu virheitään, mutta tiedän etten ole yksin ja voin saada anteeksi kaiken heikkouteni. Julkaistuja asioita en kadu.

Entä mistä olet kaikista ylpein?

- Ammatinvalinnastani olen ylpeä ja kollegoiden tunnustuksesta.

Julkaiset (22.3.) myös ALIVE II -nimisen tuplalive-albumin pelkästään vinyyyli-formaatissa. Oletko kovakin vinyylilevyjen ystävä?

- Poko sen julkaisee. Tämä on suuri kunnia saada tehdä 2000-luvun Suomessa mieletön tuplalive ja vieläpä vinyylinä. Circle taitaa olla ainoa suomalainen yhtye, joka tekee livelevyjä nykypäivänä ja vinyylipainoksia. Aika siistiä kuulua samaan joukkoon.Vinyylin pitää rahista, vouvata ja paukkua. Olen vinyylimiehiä ehdottomasti.



Mesta pyysi Villeä poimimaan kokoelmalta kolme kappaletta, valottaa hieman niiden syntymää tai merkitystä hänen urallaan.

- Pikkusisko liittyy vuosituhannen vaihteeseen. Olin juuri lukenut Pauline Réagen O:n tarinan ja tapahtumat alkoivat yhtäkkiä elää todellisuutta. Tästä piiloraskaasta, toisaalta kevyestä jazzvalssista tuli keikkojen peruspilari. Välispiikeissä aloin kehittelemään improvisaatiokykyä ja tarinankerronnan rajoja. Lähteen Antin ja Miian häävalssi.

-Aurinkoa Päin syntyi kesällä 2002 kun Valumossa alkoi tapahtumaan miehistönvaihdoksia. Tämä on eräänlainen runomuotoon verhottu dokumentti siitä mitä tapahtui bändin sisällä Laulusta on moneksi, sen voi todeta vaikkapa kahdesta täysin erilaisesta liveversiosta Jalokivikokoelmalla ja ALIVE II:lla.

-Dans ma cabane oli syntyessään pieni vaatimaton laulelma ja luontokuvaus, mutta ihmiset alkoivat puhua siitä kauneimpana laulunani ikinä. Pian sitä esitettiinkin kitaran ja huilun voimalla kirkossa useissa häissä siinä heti vihkimisen jälkeen. Teksti avautui itsellenikin vasta alttarilla.

Tulevasta puheenollen, millaisen levyn haluaisit tehdä seuraavaksi?

- Loungegrooven, hitaasti tanssittavan, kuulaan, hieman tuhnuisen, haikean, yllätyksellisen, vaaleansinisen, ranskalaiselta kuulostavan 2020-luvun klassikon.

Millaisia muita odotuksia ja tavoitteita sinulla on tulevaisuuden suhteen?

- Aion aloittaa puhtaalta pöydältä. A New career in a new town. Tavoite on nousta pystyyn ja kyetä kohtaamaan maailma rakastavin avoimin mielin.

Teksti: Jouni Hirn
Kuvat: Harri Hinkka ja Pessi