Hesalaisyhtye Scandinavian Music Group julkisti syyssateiden keskellä neljännen albuminsa. Uusi levy Missä olet Laila? esittelee osittain uudistuneen SMG:n. Mahtipontinen ilmaisu on vaihtunut akustisempaa herkistelyyn. Mesta.net haastatteli sähköpostitse bändin kitaristi-biisintekijä Joel Melasniemeä.

Iso SMG: vas. Miikka Paatelainen, Antti Lehtinen, Anssi Växby, Terhi Kokkonen, Kyösti Salokorpi, Joel Melasniemi sekä Pauliina Kokkonen

Terve Joel! Missä olet Laila? –levynne ilmestyi kauppoihin tänään. Mikä on tunnelma?

- Oikeastaan aika päräyttävän hyvät. Muutama arvio on tullut nähtyä ja vaikka kriitikko esittääkin aina vain yhden ihmisen mielipiteen, niin kyllä yhden ihmisenkin mielipide saa minut iloiseksi. Ehkä vielä hienommin kouraisee se kun muutama nopea kommentti on jo ilmestynyt myös meidän nettifoorumiin. Ensipalaute oli ihan mahtavaa ja konkretisoi sen, että nyt se puolitoista vuotta mukana kantamamme projekti tosiaan on kaikkien kuultavissa.

Mitä neljäs levy merkitsee Scandinavian Music Groupille?

- Olin jossain vaiheessa aika hukassa, että mitä tässä nyt ollaan tekemässä. Sinkkuehdokkaiksi jlistetut biisit jouduttiin heittämään romukoppaan, kun tehtiin yhdessä päätös että mennään sitten kunnolla siihen suuntaan miltä tuntuu. Että ei jätetä toista jalkaa sinne vanhemman SMG:n stadionhittipuolelle. Kun levyn kuuli kokonaisuutena, lopulta tajusi että päätös todella oli oikea. Eli Hölmö rakkaus ylpeä sydän osoittautui tavallaan siirtymäkausilevyksi, ja tämä on nyt se täysiverinen uuden SMG:n levy.

- Bändimme demokratia on aina ollut "paikallaolijat päättää" -tyyppistä, eikä kukaan liikoja ole surrut jos joku detalji menee omaa makua ja halua vastaan. Silti nyt jäi lopulta sellainen olo että kaikki ovat tyytyväisiä kaikkeen, eli levyssä on isolla koko bändin allekirjoitus kaikilta osin.

Mikä on mielestäsi parasta uudessa levyssä?

- Se että kaikki tuntuvat pitävän siitä aivan simona! Terhi on mun mielestä noussut sanoittajana ihan uudelle levelille, ja keikkojen jälkeen kaverit ei tule läimimään selkään että hyvä pojat, vaan ne tulee tunnustamaan itkeneensä.

Millainen suhden sinulla on musiikkiin tällä hetkellä ja onko se muuttunut mittaan?

- On tietenkin. Levynteon loppumetreillä ei enää oikein pysty kuuntelemaan mitään musaa, mutta nyt on taas nälkäiset korvat. Kaupat on väärällään levyjä jotka haluaisin tsekata. Viime aikoina esim. Tegan And Saran ja Jose Gonzalesin uudet on ollut kuuntelussa, aiemmin kesällä Feist. Nyt en malta odottaa Iron & Winen uutta käsiini. Kestosuosikkeja viime vuosina on ollut Townes Van Zandt ja Sufjan Stevens. En jaksa kuunnella hirveästi mitään säröpedaalin polkijoita... ehkä se taas pian alkaa tuntumaan tuoreelta ja innovatiiviselta. Nyt ei.

Missä vaiheessa elinkaartaan SMG mielestäsi on?

- Huipulla. Levy pari tällä laadulla ja sitten varmaan vanhuus, mukavuudenhalu ja laiskuus vie terän ilmaisusta! Nauttikaa kyydistä siihen asti!

Uuden levyn julkaisukiertueella yhtyettä vahvistavat pedal steel –kitaristi Miikka Paatelainen ja taustalaulaja Pauliina Kokkonen. Millaisia iltamia on luvassa kun iso-SMG karauttaa kylille?

- Seitsenhenkinen livemiehistö, jota ollaan täällä stadin seudulla testailtu hienoin tuloksin, oli vaan pakko saada näytille myös muualle Suomeen. Kyse on sekä lapsenomaisesta innostuksesta että levyn sovituksista - ei ne vaan toimisi ilman Paapua ja Miikkaa. Ilmaisu on akustisempaa, muttei mitään baarijakkaranysväilyä välttämättä, tarvittaessa vedetään ihan isolla liekillä.

www.scandinavianmusicgroup.com

Teksti: Jouni Hirn
Kuva: SonyBmg