Tampereen seudulla majaansa pitävä Doom Unit julkaisi seuraajan mainetta niittäneelle Cross the Line -esikoisalbumilleen. Uusi pitkäsoitto The Burden of Bloom esittelee astetta kypsemmän ja tykimman orkesterin. Mesta.netin kysymyksiin vastaa seuraavassa yhtyeen laulaja-kitaristi Jape.

Kuva: Mia Bergius

Tervehdys! Kerropa aluksi, mitä bändille kuuluu juuri nyt?

-Hyvää kuuluu. Levy on valmis ja kaupoissa. Työntäyteiset sessiot on takana ja nyt siirrytään rokkibändin perusmeininkiin, eli ei muuta kuin on the road. Muutama keikka ollaan heitetty ja uusi materiaali toimii hyvin livenä.

Uusi levynne The Burden Of Bloom sai ainakin Mesta.netin kriitikolta hienot arvosanat. Millaista palautetta olette muutoin saaneet kentältä?

-Palaute on ollut positiivista. Hyvä niin. Jengin mielestä siellä on sopivasti uutta ja vanhaa. Tuntuu toimivan.

Mihin asioihin olet erityisen tyytyväinen uudessa levyssä?

-Konaisuuteen olen erittäin tyytyväinen. Siellä on hyviä biisejä iso nippu ja soundi on juuri sitä mitä haettiin ja toivottiin. Bändi on hyvässä vireessä ja meininki kohdallaan kaikin puolin. Tästä levystä tuli myös LP ja sehän lämmittää herrasmiesten sydäntä. LP:llä on boonuksena Depeche Moden biisi I Feel You. Teimme siitä sellaisen meidän kuuloisen jumituksen.

Debyyttilevynne Cross the Line menestyi hienosti ja saitte listamenestystä sekä runsaasti radiosoittoa ja keikkoja. Aiheuttiko esikoisen menestyminen paineita studiossa?

-Ei me jääty miettimään edellisen levyn listamenestystä tai muita siihen liittyviä asioita. Uutta putkeen ja eteenpäin. Ainoastaan mietimme sitä, että mitä uutta me tällä kertaa tehtäisiin, että pysyy oma mielenkiinto tekemiseen yllä. Muutoksen ei tarvitse aina olla kovin radikaalia, mutta jotain pientä kuitenkin. Hyvin stressivapaat sessiot siis.

Miten sävellystyö tapahtuu? Millä ”kaavalla” biisinne syntyvät?

-Eipä siinä mitään sen ihmeellisempää kaavaa ole. Aika perinteisesti kitaraa näppäilemällä. Itse olen sellainen sohvasäveltäjä. Löhöillessä tulee yleensä joku raakile ja sitä sitten työstetään eteenpäin. Kun kaikilta on tullut läjä ideoita, niin sitten treenikämpälle viettämään aikaa ja juomaan kaljaa. Siinä sivussa sovitellaan biisit äänityskuntoon. Liian valmista emme halua treenivaiheessa tehdä, koska biiseille pitää jättää tilaa elää ja muuttua vielä studiossa. Se on tärkeää.

Mikä on Doom Unitin merkitys bändiläisten päivittäisessä elämässä?

-Viime vuonna merkitys oli aika suuri, koska keikkoja ja muuta hässäkkää oli niin paljon. Katsotaan miten asiat etenevät tänä vuonna. Ei sitä kuitenkaan koko ajan tehdä, joten toivottavasti ajatusta ja aikaa jää muuhunkin.

Entä miten asiat etenevät ulkomailla?

-Levy tuli ulos Ruotsissa ja muista kuvioista en vielä sen enempää tiedä. Se on enemmän levy-yhtiön hommia ja päänvaivaa miettiä niitä asioita. Me hyppäämme keikkabussiin, jos tarve niin vaatii. Toivotaan, että kiinnostusta löytyisi. Olisihan se mukava käydä täräyttämässä naapurille parit veisut.

Millaiset ihmiset teistä pääsääntöisesti diggaavat? Näkyykö keikalla enemmän vanhempaa vai nuorempaa väkeä?

-Kaikenlaista väkeä siellä on pyörinyt. Ihan perus punaniskaa ja hienompaa leidiä. Nuorta ja vanhaa. Aika kirjavaa meidän yleisö on, mutta se on pelkästään positiivista.

Jos Doom Unit olisi drinkki, niin millä reseptillä kurittaisitte makuhermoja?

-Jallua naamariin ja suun huuhtelu oluella siihen perään. Se on härmäläistä hienostelua. Jääpalat ja pillit eivät sovi meidän kuvioihin.

Keikkakalenterinne täyttyy pikku hiljaa. Mitkä ovat kesän odotetuimmat vedot bändin keskuudessa?

-Kliseinen vastaus, mutta kyllä jokaiselle keikalle lähdetään hymyssä suin ja täysillä jytistelemään. Tottakai kotikylän keikat aiheuttavat pientä lisäjännitystä ja henkilökohtaisesti odotankin Tammerfestiä innolla.

Lue levyarvio!

www.doomunit.com