P!nk, PMMP, Butch Walker and The Black Widows
21.7.2010, Kaisaniemen puisto, Helsinki

Kaisaniemen puisto aivan Helsingin keskustassa on toiminut tänä kesänä monen ison rock konsertin pitopaikkana. Aurinkoisena keskiviikkopäivänä paikalla vallitsi varsinainen sirkus- ja tivolimeininki kun amerikkalainen naisartisti P!nk oli tuonut The Funhouse Summer Carnival – kiertueensa Suomeen. Paikalle saapuneet 18 000 ihmistä saivat nähdä ja kuulla erään kesän parhaimmista keikoista. Lavan P!nkille lämmittivät Butch Walker and The Black Widows sekä yksi tämän hetken suosituimmista suomalaisyhtyeistä eli PMMP.

P!nkin kanssa Eurooppaa koko kesän kiertänyt Butch Walker and The Black Widows soitti ainoastaan puolisen tuntia. Keulakuva Walker lauloi tunteella ja koko yhtye näytti viihtyvän isolla lavalla suomalaisyleisön edessä. Perusrokkia sisältänyt setti ei tarjonnut sen suurempia elämyksiä vaikka antoikin mukavan alun Kaisaniemen karnevaaleille. Huomattavasti suuremman mielenkiinnon yleisössä ja allekirjoittaneessa sai sen sijaan aikaan tällä hetkellä tavattoman suurta suosiota nauttiva PMMP. Suomen rääväsuisin kaksikko oli jälleen kerran elementissään lavalla ja tarjosi yleisölle uusia, meneviä sovituksia tutuista hiteistään.

”Kiva kun saadaan lainata P!nkin lavaa”, kommentoi Paula ja arveli myöhemmin, että Saksassa vaijerin kanssa törttöillyt henkilö sai aivan varmasti potkut. Hellekesän kunniaksi PMMP esitti kesäisiä kappaleita kuten Kesäkaverit sekä hervottoman ensihittinsä Rusketusraidat, joka sai yleisöltä kaikkein innokkaimman vastaanoton. Hyvin toimivat myös haikea Lautturi, kantaaottava Joku raja, Pariterapiaa sekä viimeisenä kuultu, todella raju, Matoja. Itselleni konsertin hienoin hetki oli kuitenkin todella koskettavasti esitetty, riipaisevan kaunis Tässä elämä on. PMMP oli jälleen kerran se takuuvarma keikka-akti, joka on kotonaan lavalla kuin lavalla.

PMMP: n settilista: Kuvia/Lautturi/Merimiehen vaimo/Joku raja/Tässä elämä on/Pariterapiaa/Kesäkaverit/Rusketusraidat/Viimeinen valitusvirsi/Lapsuus loppui/Pikkuveli/Matkalaulu/Matoja


Suomessa viimeksi marraskuussa 2009 konsertoinut P!nk on herättänyt kiinnostukseni ehkä hieman yllättäen vasta aivan viime aikoina. Olisihan jo aiemmin pitänyt tajuta, että tämä nainen todella rokkaa verrattuna muihin, usein samalle viivalle asettamiini artisteihin. Kun Britney esiintyy lavalla lähes kokonaan taustanauhan turvin laulaa P!nk puolestaan itse ja millä tavalla. Naisen äänihän on suorastaan erinomainen. Tottahan toki hänelläkin on apunaan upeat taustalaulajat mutta pääosin itse nainen lauluosuuksista suoriutuu. Karismaattinen ja iloinen tähti on sirkuksensa tirehtööri, joka on koko ajan läsnä eikä pelkää itseironiaakaan. Sirkustemput ja koreografiat sujuvat saumattomana osana itse tapahtumaa koko konsertin ajan.

Keikka vertauskuvauksellisesti räjäytettiin käyntiin kun nosturin avulla kohti korkeuksia nostettu laatikko ammuttiin tykillä hajalle. P!nk laskeutui yleisön eteen villiten nämä ensi sekunneista alkaen. Nykyään P!nkillä on jo niin paljon hittejä, että hänellä on jopa varaa jättää puhki soitettu ensimmäinen hittinsä Get the party started puolitiehen ja käyttää sitä vain introna. Tähänkin tarkoitukseen se sopii tottakai erinomaisesti. Toisena kuultu Funhouse on yksi näistä uudemmista hiteistä. Samannimistä albumia on myyty Suomessakin reilusti yli kultarajan.

Sirkustemppujen lisäksi keikalla nähtiin jokaisen kappaleen teeman mukaan isolla taustascreenillä vaihtuvia kuvia ja videoita. Bändi, jossa oli monia naisia, soitti tiukasti saaden musiikin kuulostamaan jopa levyäkin huomattavasti enemmän rokilta. Hassu taustatanssijakaksikko poukkoili koko keikan ajan ympäri lavaa. Tiedä sitten oliko toinen heistä vaihdettu heti Saksan keikan jälkeen?


Konsertti eteni heti alkutahdeistaan alkaen eteenpäin hengästyttävällä vauhdilla. Pieni lepohetki kuitenkin tarjoiltiin akustisen tuokion muodossa. I don’t believe you ei tahtonut lähteä kunnolla käyntiin sillä P!nk oli tyytymätön saundiin. Itseironia oli kohdillaan juuri tässä kohtaa. Hän ei kuulemma kuullut kuin oman määkivän äänensä. Kappale kuitenkin esitettiin kunnialla ja sen jälkeen kuultiin illan ainoa poliittinen kannanotto. Bushin hallitusta kohtaan suunnattu Dear Mr. president sykähdytti. Akustisen kaksikon jälkeen mentiin taas kaasu pohjassa ja Butch Walkerkin pääsi uudelleen lavalle. Rock-potpuri, joka sisälsi vuorotellen pätkiä My generationista sekä Basket casesta päättyen Roxanneen, toimi oivana lisänä P!nkin omien biisien keskellä. Roxannen aikana P!nk pyöri yleisön käsien päällä jättimäisen pallon sisällä. Lavalle palattuaan hän julisti tuntevansa olonsa olympiatason hamsteriksi. ”Give me some cheese. And water.” Yleisö tarjoili hänelle vaahtokarkkeja mikä sai leveän hymyn artistin huulille.

Oivallinen What’s up- cover nosti tunnelman hipomaan taivasta. Kohti taivaita P!nk lennähti encoressa kun Saksassa epäonnistunut temppu meni kohdalleen. So what toimi loisteliaasti illan päätähden liidellessä yleisön yläpuolella ristiin rastiin vaijerin varassa. Tämän kappaleen jälkeen Kaisaniemestä poistui tyytyväinen yleisömassa, joka oli juuri nähnyt yhden koko kesän huikeimmista keikoista. Tähän ei edes Moskovan suuri sirkus pysty.


Pinkin settilista: Intro:(Get the party started)/Funhouse/Ave Mary A/Who knew/Bad influence/Just like a pill/Please don't leave me/Sober/I'm not dead/Unwind/I don't believe you/Dear Mr. president/Mean/My generation /Basket Case (The Who/Green Day cover) (with Butch Walker)/Roxanne (The Police cover) (with Butch Walker)/Try too hard/What's Up (4 Non Blondes cover) /U + Ur hand/Leave me alone (I'm lonely)//So what

Teksti: Petri Kipinä