Aurinkoa ja armotonta rokkimeininkiä oli tarjolla myös lauantaina Riäväkylän turuilla ja toreilla. Etenkin Ratinaan oli rantautunut komea nelikko rokkia ja heviä Suomen huipulta. Neljä Ruusua, Tehosekoitin, CMX ja Kotiteollisuus pitivät huolen siitä, että tarjontaa oli riittävästi jokaiselle, ja mukavan paljon väkeä näkyikin sulloutuvan porttien sisäpuolelle. Päivää paistateltiin niin lavan edessä, olutteltoilla kuin pitkin Ratinanniemen rinteitä.

Energinen Neljä Ruusua ja kesäinen Tehosekoitin valmistelivat yleisöä Suomen kovimman rokkipumpun, CMX:n keikalle. Raskaampaa rytistystä ja slovarihuudatuksia hyvässä tasapainossa tarjoillut torniolaisnelikko joutui sohlaamaan pienten tekniikkaongelimen parissa, kun ilmeisesti rikkoutunut virtalähde lisäsi pikantin sähköhuminan lavasoundiin. Parilla nasevalla kommentilla ongelmat kuitenkin haudattiin ja annettiin kitaroiden puhua.

Mukavan piristysruiskeen nauttinut CMX on aina ollut festareiden kiinnostavimpia nimiä, ja lavalla heilutaan edelleen riivatun liukkaasti, vaikka elopaino kohoaakin vuosien mittaan. Yrjänän vakauden ja synkeyden rinnalla mukavaa kontrastia tuo paljon lavan edessä heiluva kitaristi Janne Halmkrona, jonka lupsakasti virnistellen taikoi kepistään myös paljon toivotun Black Sabbathin Paranoidin tutut sävelet.

Kyllä Jannekin karjua osaa.

Muualla Tampereella tarjonta vaihteli Muskasta ja tämän bändistä Frenckellin aukiolla aina MyOwnSummeriin, tamperelaismetallistien ilmaistapahtumaan Kirjastotalon puistossa. Terassit olivat pullollaan paahtuvia ihmisiä, ja olut maistuikin ihmeen hyvältä valjun ja sateisen kesän vihdoin käännyttyä kohti parempaa.

Takaisin Ratinanniemeen. Keskustasta Kotiteollisuuden keikalle hiihtäminen olikin jo temppu sinänsä, sillä Apulannan kivutessa Coloradon terassin lavalle, tulvahti koko Koskikeskuksen edusta ja kävelysilta täyteen ihmisiä. Hei beibi, anna mulle piiskaa raikasi kesäillassa, kun eräskin epätoivoinen toimittaja pyrki tanakkana seisovan yleisömuurin läpi. Vaivannäkö kuitenkin kannatti: Lappeenrannan raivopäiden setin loppupuolella pärähti lavalle yllättäen myös A.W., jolle Kotiteollisuuden Hynynen törkkäsi mikrofonin kouraan, kitaroiden suristessa Sadun peikosta merkeissä. Loistavaan tulkintaan äitynyt Yrjänä sai lisää tulitukea Halmkronan rynnätessä lauteille sooloa veivaamaan. Yhteisbiisi oli harvinaista herkkua ja kruunasi komeasti Ratinan osuuden.

Kotiteollisuus ja CMX yllättivät yhdistämällä voimansa Satu peikosta -kappaleen kohdalla

Verikekkerit Pakkahuoneella

Kun väki alkoi virrata kohti keskustaa, koskenrantaa ja terasseja, Klubin ja Pakkahuoneen puolella ovia availtiin ja pääsitettiin lavalle timanttinen kaksikko, Tuomari Nurmiota ja Tohtori Hillilää, jotka alkoivat lämmitellä fiiliksiä illan päänimiä varten. Liputtomat laivat, Huda huda ja Punainen planeetta kuulostivat pelkästään kitaralla ja rummuilla varustautuneen parivaljakon näpeissä juurevilta ja välittömän rehellisiltä. Myöhemmin illalla Nurmion ja Hillilän seuraksi nousivat Alamaailman Vasarat, joiden kanssa yhteistyö on ollut hedelmällistä jo muutaman vuoden ajan.

Pakkahuoneen puolella Tehosekoitin hyvästeli Tampereen. 70-luvun hengessä ja finnhitseihin taipuvien biisien tahdissa naama vääntyi väkisinkin virneeseen. Taitavan dynaamisesti soitetut biisit ja Oton itsevarman kepeä lavaesiintyminen upposivat hyvin lämmiteltyyn yleisöön, kuten pitääkin. Tehiksen rankka loppurutistus pitkin Suomen festareita kuului kuitenkin läpi, eikä muutama tunti aiemmin Ratinassa esiintynyt bändi ollut enää päivän toisella keikalla parhaassa tikissä.

New York Dollsin David Johanssenin peruutuksen paikannut Apulanta ilahdutti yleisöä Spinal Tap –touhuilulla, ilmaantuen valkoisin kaapuihin verhoutuneina lavalle ruumisarkuista. Setti rymisteltiin show-mielessä ja pilke silmäkulmassa läpi mallikkaasti, ja yleisöä viihdytti myös mainio Dracula-tovi, kun lavan reunalla lehteä lueskellut pahaa-aavistamaton tyttönen joutui vampyyrin uhriksi. Tekoverta, ruumismaskeja ja hautakiviä – eipä olisi tätäkään arvannut Apikselta näkevänsä.

Liekö se Apis, vaiko Joensuun ja Tampereen sekoittanut Dani Filth bändeineen?

Illan myötä kaupunki oli täyttynyt festarikansasta, ja leuto kesäyö takasi menoa pitkälle aamun sarastukseen asti. Viinahuuruinen sekoilu sujui kuitenkin mallikkaasti Tammerfestaajilta, eikä ainakaan silmään osunut sen suurempia järjestyshäiriöitä. Perinteisistä, hyytävistä pakkoryyppäjäisistä - vapusta ja tapahtumien yöstä - poiketen yleishenki kaupungilla oli iloinen ja leppoisa, ja vielä kun kelit hellivät, juhlavuottaan viettävä Tammerfest 2004 sai arvoisensa lopetuksen.

Timo Vuorensola
Kuvat: Eemeli Haverinen & Timo Vuorensola

Kiitokset avusta Petri Vaittiselle