Kosmista häikäisyä

Hannu Rajaniemi (s. 1978.) on räjäyttänyt suomalaisen sci-fi-kirjallisuuden kentän monellakin tavalla. Trilogian ensimmäinen osa Kvanttivaras tärisytti kotimaisia alan harrastajia munaskuita myöten pari vuotta sitten. Nyt Rajaniemen mielettömän fantasian läpitunkema sci-fi-trilogian toinen osa Fraktaaliruhtinas ylittää huikeimmatkin sci-fin ystävien odotukset.

Ensin varoituksen sana, lukijan ei tarvitse pysyä kärryillä koko aikaa. Tapahtumiin ja hahmoihin voi palata uudestaan, kääntää sivuja taaksepäin ja nyökkäillä taas, että niinhän se menikin ja tämähän olikin mielen kuvaa ja tämä ei.

Ensimmäisestä osasta tutut ystävämme Jean de Flambeur ja humanoidisoturi Mieli ovat toisessa osassa edelleen pyrkimässä ’vapauteen’. Jean on kyllä ulkona vankilasta, mutta hänen on voitettava todellinen vapautensa ja sen vuoksi hänen on keksittävä keinot Fraktaaliruhtinaan mieleen murtautumiseksi. Jean turvautuu Shrödingerin laatikkoon ja valehahmoon tehtävää suorittaessaan. Mieli on joutunut tekemään myönnytyksiä Joséphine Pellegrinin kanssa ja maassa, jota kohti he matkaavat, valtuutettu Suarez kuolee… Cassar Comelez neuvottelee Sobornostien kanssa hyödyntäen mm tytärtään sopimukseen päästäkseen…. Matjek Chenin mielensiirtolaite gogolkin ja Kaminari-jalokivi ovat monenlaisten juonittelujen kohteena …

Rajaniemen kirjan juonen kertominen ei muutamalla lauseella onnistu. Eikä sen tarvitsekaan onnistua. Rajaniemi kumoaa nykyisen maailmankaikkeuden sääntöjä, keksii keksimättömiä laitteita ja tekniikkaa, joka on joskus ehkä mahdollista, ehkä ei.

Fantasiastaan huolimatta kirjassa käsitellään tieteisfiktion lisäksi elämän suuria kysymyksiä yhteisön ja yksilön suhteista, ihmisyydestä aina kuoleman estetiikkaan ja filosofiaan asti.

Kirjassa kerrotaan tarinoita tarinoiden perään, eikä lukija todellakaan pysy helposti kärryillä siitä missä mennään, kuka puhuu ja kenen vinkkelistä juonen kulkua seurataan. Välillä tuntuu, että henkilöt ovatkin sivuosassa sen mielikuvituksellisen maailman rinnalla, jonka Rajaniemi on loputtomasta mielikuvituksestaan meidän eteemme tuonut.

Jussi Wahlgren