Suomalaisten kirjailijoiden kärkikaartiin Kätilö-teoksellaan noussut Katja Kettu julkaisi keväällä novellikokoelman Piippuhylly. Mesta.net haastatteli kirjailijaa sähköpostin välityksellä.


Tuorein kirjasi Piippuhylly on saanut edellisen tapaan loistovastaanoton. Voiko positiivisiin kritiikkeihin turtua?

- Ei voi. Aina positiivinen tuntuu hyvältä ja samoin negatiivinen satuttaa. En uskaltanut ajatellakaan että Piippuhylly saisi näin positiiviset arviot. Ei sen takia etteikö teos olisi hyvä, mutta monesti menestyksen jälkeen seuraa laskusuhdanne ja kriitikot ikään kuin halauvat palauttaa maan pinnalle. Mutta kritiikkeihin kannattaa suhtautua kuitenkin niin, että ottaa ne huomioon muttei usko oikopäin.


Piippuhylly sisältää napakoita novelleja. Miten päädyit kirjoittamaan novelleja?

- Piippuhyllyssä on kehyskertomus, jossa Kuollut Mies kerää piippuja Jäämeren rannalla. Olin joskus myrskyn jälkeen kävelemässä rantsussa ja huomasin, kuinka meri tuo sinne kaukaa kantautuneita aarteita, kengänrajaa, piipuntynkää, korallia. Siitä lähti ajatus että yhdestä pohjoisen pisteestä voisi kertoa kaikki maailman tarinat. Novelli on haastava laji, pieneen mittaan pitää saada niin paljon. Kuin oksanreiästä tarkkailisi maailmaa ja sitä kautta lukijalle koettaisi kertoa, mistä kaikessa on kyse. Omat novellinihan ovat aika laajoja, melkein pienoisromaaneja. Tahdoin tehdä ikään kuin tarinoiden aarrearkun, josta lukija voi ammentaa jotakin menneen ajan seikkailusta ja jännityksestä.


Toiko Kätilön menestys paineita uutta kirjaa työstäessäsi?

- Ei pahemmin. Pikemminkin ajattelin, että nyt saan tehdä mitä haluan. Halusin nimenomaan kirjoittaa novelleja ja koettaa lyhyttä muotoa, joka armottomasti paljastaa kirjoittajan ominaislaadun.


Kätilön oikeudet myytiin yli 11 maahan. Missä päin kirjasi ovat saaneet erityisen hienon vastaanoton?

- Hankala sanoa, kun suuri osa käännöksistä ei ole vielä ilmestynyt. Mutta Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa ja Norjassa ollaan oltu innostuneita näin alustavasti.

Miten innokkaita ihailijoita sinulla on? Oletko saanut fanilahjoja?

- Viime joulun alla sain herkkukorin oven eteen, seuraavana aamuna oli ilmestynyt myös jallupullo. Kyllä ihailijat ovat innostuneita, kerran eräs nainen tuli koskettamaan ja sanoi: "En voi uskoa että olet olemassa." Se hieman nauratti.



Kirjoissasi esiintyvät tilanteet ovat eläviä ja uskottavia. Näetkö asiat visuaalisina kohtauksina kirjoittaessasi?

- Minulla on elokuva-alan koulutus. Näen tarinat hyvinkin visuaalisin kuvina, joita sitten kielennän.


Kesä on alkamassa. Aiotko pitää lomaa ja mitä silloin teet?

- Koetan pitää lomaa. Muutama kolumni vielä, novelli sekä päätoimitustyö ensi elokuussa ilmestyvään Matkanovelleja-antologiaan. Sen jälkeen lähden siskojen kanssa pohjoiseen, käyn Sodankylän elokuvajuhlilla ja Jäämerellä. Elokuussa vietän aikaa Berliinissä, joka on yksi lempikaupungeistani.


Millaisia muita suunnitelmia sinulla on lähitulevaisuudessa? Joko uusi teos on työn alla?

- En uskalla sanoa muuta kuin että aion kirjoittaa lastenkirjan ja sen jälkeen romaanin, katsotaan, millä aikavälillä. Mutta ensin pitää hieman lomailla.