Pekka Hiltunen on ampaissut suomalaisen kirjallisuuden kärkikaartiin kahdella Studio-sarjan teoksellaan Vilpittomästi sinun (2011) ja Sysipimeä (2012). Mesta.netin kirjasivusto haasttatteli kirjailija-toimittajaa sähköpostin välityksellä.
 |
| Kuva: Pertti Nisonen. |
Toinen kirjasi Sysipimeä ilmestyi (tätä kirjoittaessa) reilu viikko sitten. Millaista palautetta olet saanut lukijoilta tähän mennessä?
”Mahdottoman hienoa. Sysipimeä herättää lukijoissa vielä voimakkaampaa innostusta kuin esikoiseni. Aika moni sanoo sen pelottavien käänteiden tulleen uniin – joltakulta se jopa vei unet. Tänään tuli tekstiviesti, jossa sanottiin että ”upea, ja hirveän karmiva”. Hymyilin sille ainakin tunnin.”
Sysipimeä on toinen romaani Studio-sarjassa ja siinä suomalaisnaiset Lia ja Mari jatkavat elämäänsä Lontoossa. Miksi juuri Lontoo?
- Lontoo on minulle rakas kaupunki, ja niin iso metropoli toimii rikosten ja mielikuvituksekkaiden operaatioiden näyttämönä. Minulle oli alusta asti selvää, että tämä Studio-trillerisarjani tapahtuu juuri Lontoossa. Ja koska kirjoittaessani seikkailen siellä mielessäni iltaisin, on tärkeää että tapahtumapaikat sykähdyttävät.
Esikoiskirjasi Vilpittömästi sinun sai useita palkintoja ja keräsi muutenkin loistavia arvosanoja. Muuttiko kirjan menestys tulevaisuuden suunnitelmiasi kirjailijana?
- Se mahtava vastaanotto on todellakin rohkaissut. Mutta ei se muuttanut suunnitelmia. Se on ollut tanakka potku persuksiin, iso vakuutus siitä että etenen ja kirjoitan juuri ne kirjat, jotka tunnen oikeiksi.
Sysipimeä julkaistiin ennakkoon e-kirjana. Miten suhtaudut sähkökirjaan ja uskotko sen mahdollisuuksiin tulevaisuudessa?
- Luen itse vielä enimmäkseen painettuja kirjoja, en suostuisi luopumaan niistä! Mutta muutos sähkökirjaa kohti on vääjäämätön, sähkökirja yleistyy ja tuo mukanaan mainioita asioita, kuten liikuteltavuutta ja helpot keinot nähdä miten muut lukijat ovat kirjat kokeneet. Uskon, että printtikirja säilyy, ainakin joissakin kirjallisuuden lajeissa – ja haluan nauttia painetun kirjan äärellä, käydä kirjakaupoissa ja kirjastoissa, kokea tunteen joka syntyy vain hienoa kirjaa pidellessä. Ehkä sähkökirja luo ajan mittaan omat, uudet tunteensa.
Työskentelet Mondon toimituspäällikkönä. Millainen on päivätöiden ja kirjallisen työn välinen suhde. Tuntuuko kirjoittaminen harrastukselta?
- Ei, harrastukseksi se on aivan liian vaativa. Varoitan ketään suhtautumasta kirjoittamiseen kovin kevyesti, kirjanteko on kuin kiipeilisi vuorille. Sen on tarkoituskin viedä koko ihminen mukanaan. Hyvän lehden tekeminen päivätyönä ja romaanien kirjoittaminen tukevat toisiaan: saan työskennellä erilaisten tekstien parissa, kuulen työssäni asioita. Kirjoittaminen on tapani elää, saan siitä fyysisiä vibojakin. Voi olla, etten enää osaisi olla kirjoittamatta.
Olet kertonut rakastavasi matkailua ja reissanneesi yli 80 maassa. Mitkä ovat suosikkikohteitasi tällä hetkellä?
- Se lista on loputon. Jos olisi mahdollisuus, lähtisin tältä istumalta uudestaan Islantiin, Laosiin, Uuteen-Seelantiin, Japaniin, Espanjaan… Kokematta on vielä moni maa Afrikassa, Väli-Amerikassa, Lähi-Idässä. Me emme puolisoni kanssa lähes koskaan reissaa levätäksemme vaan kolutaksemme kaikenlaista. Missä on jokin huima historiallinen raunio tai jännä tilaisuus nähdä eläimiä, sinne pitää joskus päästä.
Mitä muuta harrastat?
- Sulkapallon hutkimista, ystävien kanssa höpöttämistä ruoan äärellä, aikakauslehtien parhaimmistoa. Ja kun ei ole virtaa kirjoittaa, telkkaria: laatusarjat, dokumentit, brittihuumori, kokkikisat tänne vaan.
Millaiset ovat ensimmäiset kirjoihin liittyvät omat lapsuuden muistosi?
- Minulle luettiin ja opin lukemaan ihan pikku tenavana, ja herkistää muistella kirjastoreissuja. Kannoin kassikaupalla kirjoja kotiin Oulussa sivukirjastosta, joskus pari kertaa viikossa. Luin sen kirjaston läpi, ja aika pian jo kirjoitin sitten itsekin. Kirjoja lukevissa ihmisissä on minusta aina ollut jotakin vahvaa ja viehättävää.
Mistä kirjallinen lahjakkuutesi on peräisin? Onko suvussasi taitavia kynämiehiä?
- Taipumusta kirjoihin ja kirjoittamiseenkin meillä on kotona ollut, mutta ei kirjailijataustaa. Kyllä oma kirjoittamiseni lähtee eniten rakkaudesta lukemiseen ja klassisesti nuoruuden toiseuden, sivullisuudenkin kokemuksista, jotka ovat virittäneet havaitsemaan asioita ja etsimään niille ilmaisua.
Entä miten kirjoittaminen jatkuu tästä eteenpäin? Millaisia suunnitelmia ja haaveita sinulla on tulevaisuuden suhteen?
- Jatkan vahvasti Studio-trillerien sarjaa. Mutta täysin muutakin on tulossa. Mitä ja milloin, se selviää kun tässä ehtii aikansa kiivetä niille vuorille.