Bruckheimerin pikku prinssi
Valkokangas kimaltaa kultaisista palatsilavasteista ja itämaisen sadun aavikkonäkymistä. Seikkailuelokuvassa jahdataan salaperäistä tikaria, jolla voi palata ajassa taaksepäin ja hallita maailmaa. Kyllä katsojien kelpaa.
Jerry Bruckheimerin ja Disneyn tuottama Prince of Persia on yksinkertainen ja paikoitellen näyttävä fantasiatoiminta Aladdinin hengessä. Viihteenä se jää pahasti toukokuun muiden isojen ensi-iltojen, kuten Iron Man 2, taakse. Kaksituntinen Prince of Persia ei pysty tarjoamaan sellaista uutta, jota traileri ja aggressiivinen mainoskampanjointi ei olisi jo näyttänyt. Elokuvasta puuttuu rosoa, jota samojen tuottajien Pirates Of the Caribbean -elokuvissa nautiskeltiin erityisesti
Johnny Deppin ja merirosvolaulujen muodossa. Prince of Persian pääosissa nähdään siloposkisen söpöt, mutta ilmeikkäät
Jake Gyllenhaal ja
Gemma Arterton. Ylläriä on lähinnä
Alanis Morissetten laulamassa tunnusbiisissä.
Käärme jää kakkoseksi
Prince of Persia on ensimmäinen 2D-elokuva, joka saa kaipaamaan niitä riivattuja ja päätä kiristäviä 3D-laseja. Ylimääräistä ulottuvuutta huutaa esimerkiksi kohtaus, jossa aavikon murhaavin käärme hyökkää hiekan alta päin näköä. 3D olisi koristanut myös loputonta nuolien ja heittokirveiden viskelyä. Toisaalta elokuvan leikkaukset ja mielikuvitukselliset kuvakulmanvaihdokset ovat niin nopeita, ettei 3D olisi pysynyt hyvin perässä.
Prince of Persia oli kehno elokuva, mutta sai aikaan unenomaista pohdiskeltavaa. Millaista olisi ohjata Jerry Bruckheimerin tuottamaa elokuvaa? Taiteellisen syvyyden voisi unohtaa, mutta megatuottaja vippaisi varmasti niin monta miljoonaa, ettei tekniikan ja efektien vuoksi tarvitsisi tehdä kompromisseja. Elokuvaa markkinoitaessa tuottaja Bruckheimer kulkee joukkojensa etulinjassa ja ottaa vastaan yleisön hurraa-huudot ja kriitikkojen heittämän loskan. Jos siis olisin Jerryn ohjaaja, en pelkäisi menettäväni mainettani, vaikka leffa haukuttaisiin. Tokikaan en tekisi ohjaajana parastani, koska onnistumisen jälkeen Bruckheimer ottaisi kaiken kunnian itselleen. Hänen nimelläänhän Prince of Persiaakin markkinoidaan.
Draama ja huumori hukassa
Prince of Persian ohjaajaksi on valittu Mike Newell (mm. Mona Lisa Smile). Heyuguys-julkaisun haastattelemalta Jerry Bruckheimerilta kysyttiin, että miksi. Tuottajan mukaan Newellin ohjaama Donnie Brasco osoitti hänen draamantajunsa. Harry Potter ja liekehtivä pikari oli taas todiste fantasiaseikkailun sujuvasta kuljettamisesta ja hyvästä humoristisuudesta. Seikkailua ja fantasiaa Prince of Persiassa piisaa, mutta kiinnostava draama ja oivaltava huumori puuttuvat. Koska Bruckheimerin elokuviin pitää suhtautua lapsellisella rentoudella, odottaa valkokankaalla näkevänsä paljon hassua huumoria. Nyt toive ei toteudu.
Ainakin Bruckheimerin seuraavan elokuvan, The Sorcerer's Apprenticen, pitäisi olla silkkaa herjaa. Pääosissa nähdään
Nicolas Cage ja
Jay Baruchel (mm. Paksuna). Ohjaus on
Jon Turteltaubin (National Treasure -seikkailukomediat) käsialaa. Tuleva Sorcerer´s Apprentice perustuu mm. Disneyn vuoden 1940 Fantasia-animaatioon ja Bruckheimer on virittänyt sen budjetin parikymmentä miljoonaa dollaria Prince of Persiaa muhkeammaksi. Kyllä elokuvissa kävijöiden taas kelpaa.
AAPO SIIPPAINEN