Eläimet puhuvat jälleen

Marmaduke on koko perheelle suunnattu toiminnallinen komedia Karvinen-elokuvien tekijöiltä. Elokuvan päätähti on suurisydäminen, hyväntahtoinen ja alati äänessä oleva tanskandoggi, joka onnistuu sotkemaan asioita tahtomattaan. Koira isäntäperheineen muuttaa perheenisän töiden perässä Kansasista Kaliforniaan, milloin uudet kuviot koittavat Marmadukelle koirapuiston tarkoin jaotellussa hierarkiassa. Ystäväpiiri laajenee perheen Carlos-kissasta puistolliseen kaikenkarvaisia hännänheiluttajia, joilla on omat metkunsa tanskandogin varalle.

Marmaduke ja Winslown perhe tunnetaan Yhdysvalloissa jo 1950-luvulta lähtien, jolloin sankarikoira aloitti tähän päivään saakka kestäneet seikkailunsa sanomalehtien sarjakuvissa. Sarjakuvahahmo onkin suomalaisille tuntemattomampi tapaus ja saamme kunnollisen ensimaun vasta nyt kokopitkän elokuvan muodossa.
Marmaduken tarina ei ole entuudestaan tuttu, mikä ei palvele elokuvaa itseään puhuvien eläinten täyteisessä elokuvien tarjontatulvassa. Elokuva on yksi hauskuuteen pyrkivä puhuvien eläinten tarina muiden joukossa, sillä se ei valitettavasti erotu millään tavalla joukosta. Siirappinen tarina ilman kunnollisia sivujuonia läsähtää kasaan vain pahemman kerran. Kohokohta on nähdä kiinanharjakoira pelaamassa tietokonesimulaattoritanssipeliä tai koirajengi rellestämässä kotibileissä sohvatyynyjen pöllytessä. Eiköhän tämä ole jo nähty.

Suomenkielisissä dubbauksissa ei myöskään ole paljoa kiiteltävää, joten suosittelisin originaaliversiota mahdollisuuksien mukaan. Lapsiin varmasti iskee tanssivat ja surffaavat koirat, mutta aikuiskatsojat jätetään vahvasti pakkasen puolelle.

MARGARETA SALONEN