Alien (1979) ja Blade Runner (1982) nostivat Ridley Scottin tieteiselokuvien suurten joukkoon, joten ohjaajan 30 vuoden hiljaiseloa lajityypin parissa voi pitää pitkähkönä. Prometheus on Alienin esiosa, mikä tuntuu luontevalta suunnalta syventää Scottin upeasti aloittamaa ja James Cameronin jatkamaa mutta sen jälkeen jokaisessa jatko-osassa yhä typerämmäksi muuttunutta tarinaa.

Tutkijapariskunta löytää muinaisia kalliopiirroksia ja tulkitsee ne vihjeeksi ihmiskunnan alkuperästä. Heidän onnekseen löytyy taho, joka haluaa maksaa biljoona dollaria lähettääkseen heidät universumin syrjäisimpään kolkkaan selvittämään pitääkö olettamus paikkansa. Ketään tuskin yllättää, että eväsretken sijaan vieraalla planeetalla odottaa taistelu ihmiskunnan tulevaisuudesta.

Luojan ja luodun suhdetta pohdiskelevan uskonnollisen tematiikan syvällisyys on näennäistä, filosofinen kysymyksenasettelu lapsellista. Prometheuksen käsikirjoituisen puutteet ovat ilmeisiä ja hahmot pääosin tylsiä, mutta Michael Fassbenderin tulkitsema, Peter O’Toolen Lawrence Of Arabian roolisuoritukseen olemuksensa rakentava, David-robotti pelastaa paljon.
Scottin monia jäljittelijöitä saanut visuaalinen tyyli ja innovatiivinen valaistus toimivat yhä. Komea kuvasto saa kuitenkin kaipaamaan piinaavaa hiljaisuutta ja klaustrofobista uhkaa, jotka tekevät kahden ensimmäisen Aliens-elokuvan tunnelmasta nautittavia.

J.K. Silvennoinen