Tuoni louhii tuttua kallion rinnettä kalevalan puheella. Toinen kokopitkä ei nosta bändiä vielä ykkösketjuun, vaikka yritys on kova ja riffi tukeva. Bändin musiikista saa vaikutetta seuraavalla ajatusleikillä: laitetaan Mokoma, Kotiteollisuus ja Nicole samaan latoon ja turpasauna pystyyn. Tuloksena on Tuoni, jonka teksteissä Kotiteollisuus ja Mokoma kulkevat käsi kädessä. Tuoni sotkee joukkoon myös syntikkaa ja teollisuusmetallin viitekehys ei jää kovin kauas. Saksan suunnalta on otettu myös mukaan annos Rammsteinin mahtipontisuutta. Normaalipuheella vedettävä vokaaliosasto ei sytytä mutta murinapuoli toimii.

Tuoni ei harrasta pelkkää yliäänikaahailua. Toisaalta kiven louhinta ei myöskään juutu paikoilleen. Nicolen suuntaan hattua nostava junttapaalutus saa kertsien kohdalla rinnalleen Mokoman ja Kotiteollisuuden. Tosin Narrin Elämää innostuu asennemetalliripitykseksi, jossa mennään jopa yliääninopeudella. Pimeys Voittaa ratsastaa Mokoma-kortilla. Tuli Kulkee Taas voisi löytyä Nicolen tuoreelta sinkulta. Tuhon Käsi lähtee Stam1nan kyytiin. Karu Totuus on allekirjoittaneen laskuissa kiekon rajuinta kiven työstöä. Käsistä lähtevä ärisevä aggressiokeskitys ei hyydy turhista kertsikevennyksistä.

Tuonen toinen tuleminen menee jo lievästi yliyrittämisen puolelle. Bändi lainaa turhan näkyvästi irtoriffejä kotimaisesta metallikentästä. Lyriikoissa on potkua ja ärjyntäosasto vakuuttaa. Bändillä on kuitenkin kova työ erottua lukuisten kilpailijoiden varjosta. Tuima riffijuna ei luontevasti kestä normaalivokaalien kevennystä. Stam1namainen kiertoteiden käyttö saattaisi tuoda louhokseen lisää voltteja. Lievät teollisuusmetallivaikutteet herättävät kiinnostusta. Soundiosastolta löytyy kuitenkin toimiva metallimuurin rakennusohje. Tuoni ansaitsee kakkosketjun laitahyökkääjän paikan, kunhan malttaa kahlita poikamaista intoaan tuottavaan louhintaan.


J.A.Kaunisto