Ville Eetvartti Parkkonen herätti suuren yleisön huomion menestymällä mainiosti Uuden Musiikin Kilpailussa eli oikeammin sanottuna Euroviisukarsinnassa. Lasikaupunki oli koko kisan parhaita esityksiä ja hyvin viisu puolustaa paikkaansa myös Ville Eetvartin soolodebyytillä. V.Parkkosen vokaalisuoritukselle tuntuu sopivan yltiöemotionaalinen hehkutus ja paisuttelu, juuri mainitun Lasikaupungin tyyliin. Suurelta kuulostava työn jälki asettaa albumin tuotannolle erityisvaatimuksia. Valitettavasti pelimerkkejä riittävän pöyhkeään tuotantoon ei ole aivan riittänyt - yritys on kuitenkin kiitettävällä tasolla.

Allekirjoittaneen mielestä Ville Eetvartti on ehdottomasti parhaalla mukavuusalueellaan paisuttelevan muhkean ja dramaattisen materiaalin kohdalla. Mainio esimerkki on albumin avaava Flemari, jossa on tunteen paloa ja draaman tajua enemmän kuin riittävästi - viisu on myös iskevän yksiselitteinen ja soundiosasto vaikuttaa harvinaisen onnistuneelta. Myös Sano että olen kaikki asettuu onnistuneen kolmanneksen joukkoon, viisussa on lämmintä 70-lukulaista yhteislauluhenkeä. Varmaa ottaa lisää potkua rytmipuolelle ja miellyttävän raukea tekele saa miinusta vain turhankin flegmaattisesta vokaalisuorituksesta.

Mierontie yrittää ripeämmällä reseptillä mutta V.Parkkosen vokaalit eivät pääse oikeuksiinsa - vaikka kappaleen edetessä mukaan otetaan kunnon tanssipotkua. Albumin nimibiisi retroilee kuin The Killers mutta tuotannon osalta iso fiilis jää saavuttamatta. Myös Cash kaipaisi lisäpotkua, vokaalit unohtuvat turhaan taustalle. Levyn loppuun jätetty Lasikaupunki erottuu heti edukseen, jousilla vahvistettu pöyhkeä ulkomuoto räjäyttää V. Parkkosen vokaalityön lentoon. Rauhallisen lähestymistavan siivuista Tie onnistuu myös herättämään vahvoja tunteita suureellisen iskelmäpopin avulla.

Ville Eetvartin albumi kaipaisi reilummin turbobuustia tuotantoon ja sovituksiin. Muutamassa biisissä vokaalit jäävät turhaan taustalle ja V.Parkkosen ääni pääsee iholle vasta reippaammissa hehkutusviisuissa - hiljaa ja herkistellen -osiot kääntyvät paikoin hymistelyksi. Ville Eetvartti Parkkosessa on kuitenkin valtavasti potentiaalia - kunhan mies saa lisää itseluottamusta ja uskallusta. Parkkosen äänessä yhdistyy mehukkaalla tavalla puhutteleva herkkyys ja miehekäs voima. Puhumattakaan Parkkosen ulkoisesta olemuksesta, joka aiheuttaa vaimoväelle väristyksiä niin navan ylä-kuin alapuolelle.

J.A.Kaunisto