Oulun suunnalla vaikuttava Death By Snoo Snoo aloitti aikojen alussa (eli 2007) nimellä Moominvalley Hardcore Crew - soittaen tuolloin Beastie Boys -covereita. Nimi ei bändiä pahenna mutta ehkä Muumilaakson HC jäisi paremmin tajuntaan. Tästä Saat -albumia kuuntelemalla tajuntaan jää kylläkin vahva muistijälki. Orkesterin kotikutoinen punkitus/hoocee-riekkuminen on hyvinkin pirteää ja suurella sydämellä synnytettyä. Jo albumin kansitaide kertoo viestiä angstisen teinipeikon arkipäivän maailmantuskasta ja samaa tawaraa on luvassa itse viisujen muodossa. Lyriikoissa on osuvasti teinimaisemaan piilotettua kapinointia ja kritiikkiä, joka ei kuitenkaan ole osoittelevaa tai liian irivistelevää.

Death By Snoo Snoo ei suostu pelkäksi punk-orkesteriksi. Bändillä on heittää tulille monenlaista aggressio-indiehuudatusta. Punkin energia on kuitenkin tiellä pitävä voima. Vokalisti Hannen ääni antaa oman leimansa mutta mistään Tiktakista ei suinkaan ole kyse. Death By Snoo Snoo on ärhäkkä ja innostunut mutta ei suinkaan yltiöaggressiivinen. Tiukimmat punkit löytyvät Pentutehdas ja Puhallettu -siivujen kohdalta. Myös melodicaa on lupa käyttää ja mikäs siinä. Hoocee-osastoa ja samalla kokoonpanon "Pissaa ja paskaa"- leimalla varustetuksi tehosiivuksi nousee Kolmas silmä -niminen ulostus. Paatosta ja kiukkuista mieltä löytyy sopivasti annosteltuna Yhteiset elimet -rallatuksesta. Yhteiskuntakritiikkiä, no kuuntele vaikka viisu nimeltään Liskoihmiset.

Paha musiikkimaailma ei ole vielä saastuttanut Death by Snoo Snoo -orkesterin neitseellistä suhtautumista musiikkiin. Albumin ehdoton vahvuus on innostunut oman tekemisen julistus. Menoa ei ole pilattu turhalla miettimisellä - ja siitähän punkissa on kyse. Livetilanteessa Death by Snoo Snoo lienee melkoinen ikiliikkuja.

J.A.Kaunisto